Yhä useampi lapsi sairastuu keliakiaan. Elinikäinen, gluteenittoman ruokavaliohoidon vaativa sairaus todetaan vuosittain yli 300:lla alle 16-vuotiaalla lapsella. Lapsilla keliakiadiagnoosi tehdään keskimäärin 7-vuotiaana.

Keliakia on koko elimistön tauti, joka voi ilmetä monin tavoin. Lapsilla tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi vatsavaivat, nivelkivut, anemia ja väsymys. Myös kasvun hidastuminen ja viivästynyt puberteetti voivat johtua keliakiasta. Ihokeliakia on lapsilla harvinainen.

Keliakia osataan nykyisin tunnistaa herkemmin, mutta syitä taudin yleistymiseen ei tiedetä. Suomessa on 33 350 diagnosoitua keliaakikkoa, joista 2 060 on alle 16-vuotiaita. Valtaosa keliakiaa sairastavista on vielä löytymättä, sillä arviolta 100 000 suomalaista sairastaa keliakiaa.

Keliakian ainoa hoitomuoto on tarkka gluteeniton ruokavalio. Gluteeni on vehnän, ohran ja rukiin valkuaisaine, joka aiheuttaa keliaakikoilla ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurion. Vaurioiden vuoksi ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy.

Arkirutiinit uusiksi

Kun lapsi sairastuu keliakiaan, tauti voi herättää sekä lapsessa että vanhemmissa monenlaisia tunteita.

– Toisille lapsen keliakiadiagnoosi on huojennus, kun oireiden syy selviää. Toisille tieto elinikäisestä sairaudesta on järkytys, sanoo psykologi Hanna Herno Keliakialiitosta.

Gluteeniton ruokavalio vaatii totuttelua ja aikaa sopeutua. Niin ruokakauppakäynnit kuin ruuanvalmistusrutiinit menevät kokonaan uusiksi.

– Ruokakauppa on keliaakikon apteekki. Siksi vanhemmilla on etenkin aluksi suuri huoli, miten lapselle löytyy sopivaa syötävää. Kauppareissut pitenevät ja monimutkaistuvat, kun tuoteselosteet on tutkittava tarkkaan. Myös ruuanvalmistuskäytäntöjä täytyy muuttaa. Keliaakikkoa varten tarvitaan esimerkiksi oma leikkuulauta, leivänpaahdin ja leviterasia, Herno kuvailee.

Kaikille sopivaa syötävää

Ruokailutilanteet ovat lapselle sairauden hoitoa, mutta myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Siksi vanhemmat ovat usein syvästi huolissaan, kokeeko lapsi ulkopuolisuuden ja erilaisuuden tunteita oman ruokavalionsa vuoksi. Lapsen keliakia koskettaa myös sukulaisia, kavereiden vanhempia, päiväkotia, koulua ja harrastuksia.

– On erittäin tärkeää, että ainakin kotona mutta mahdollisuuksien mukaan myös muualla keliaakikko voisi syödä samaa ruokaa kuin muutkin, Herno painottaa.

Hernon mukaan lapsi sopeutuu ja tottuu keliakiaruokavalioon aika nopeasti, mutta sosiaalisissa tilanteissa sivuutetuksi joutuminen on lapselle aina valtava pettymys. Kun keliaakikkolapsi tulee kylään, hänen täytyy saada tuntea olevansa yhtä tärkeä vieras kuin muutkin.

Keliakialiiton suositus on, että sosiaalisissa ruokailutilanteissa keliakia otettaisiin hyvin huomioon. Vierastarjoiluissa tulisi olla mahdollisimman paljon sellaista syötävää, joka sopii kaikille mukana oleville.

– Elintarviketeollisuudessa on menty valtavin harppauksin eteenpäin. Kaupoissa on tänä päivänä monipuolinen valikoima gluteenittomia tuotteita. Ei-keliaakikko voi huoletta syödä myös gluteenittomia herkkuja, Herno muistuttaa.

Keliakiaviikon teemana lapset

Psykologi toivoo, että parhaillaan vietettävä Keliakiaviikko auttaisi vähentämään keliaakikkolapsen erilaisuuden ja syrjäytymisen kokemuksia.

Keliakialiiton nimeämää Keliakiaviikkoa vietetään vuosittain viikolla 36. Tänä vuonna teemaksi on valittu lasten keliakia.

Toimittaja: Viestintä Nutrimedia