Lasten allergiaruokavaliot vähentyneet merkittävästi

Päivähoidon ja koulujen allergiaruokavaliot ovat muutamassa vuodessa vähentyneet 20 – 25 prosenttia. Parhaita tuloksia on saavutettu Raumalla, jossa allergioista johtuvien välttämisruokavalioiden määrä on tippunut puoleen entisestä.

Parhaita tuloksia on saavutettu Raumalla, jossa allergioista johtuvien välttämisruokavalioiden määrä on tippunut puoleen entisestä.

Tarpeettomien allergiaruokavalioiden vähentäminen koulu- ja päiväkotiruokailussa helpottaa ruokapalveluiden toteutusta ja tuo huomattavia kustannussäästöjä. Pelkästään kouluruokailussa allergiaruokavalioista aiheutuu vuosittain noin 9 miljoonan euron lisäkustannus.

Välttäminen aina määräaikaista

Allergiaruokavalio on koulu- ja päiväkotiruokailussa edelleen tarjolla niille lapsille, jotka sitä todella tarvitsevat. Välttämisdieettien tarve selvitetään kuitenkin aikaisempaa tarkemmin. Esimerkiksi Raumalla terveydenhoitaja käy joka syksy perheiden kanssa läpi, vieläkö erityisruokavaliota tarvitaan.

Erikoislääkäri Anna Pelkonen HUS:ista sanoo, että allergisoivan ruoka-aineen välttäminen on aina määräaikaista. Välttämisen tarve tulee selvittää uudelleen 0,5 – 1 vuoden välein.

– Suurimmalla osalla lapsista sietokyky allergeenille kehittyy kouluikään mennessä, hän kertoo.

Sietokykyä vahvistetaan

Allergeenien turhan välttämisen karsiminen on ollut yksi vuonna 2008 käynnistyneen Kansallisen allergiaohjelman päätavoitteista. Vuoteen 2018 jatkuva ohjelma on nyt puolivälissä, ja sen tuloksiin ollaan jo tässä vaiheessa tyytyväisiä.

Allergiaohjelman asiantuntijalääkäri Erkka Valovirta Filha ry:stä sanoo, että ohjelman myötä allergioiden hoidosta on siirrytty entistä enemmän allergioiden ehkäisyn ja ehkäisevän hoidon suuntaan. Tähän pyritään mm. väestön sietokykyä vahvistamalla.

Siedätyshoitojen määrä on viime vuosina kasvanut yli 30 prosenttia. Siedättämällä voidaan hoitaa myös vaikeita ruoka-allergioita, kuten hankalaa maito-, vehnä-, kananmuna- tai maapähkinäallergiaa. Hoito toteutetaan siihen erikoistuneessa terveydenhuollon yksikössä, eikä siedätystä tule kokeilla omin päin.

Sietokyky edellyttää allergeenikontakteja

Allergiat ja astma ovat lisääntyneet Suomessa nopeasti viimeisten 50 vuoden ajan, ja niitä pidetään jo kansantautina. Noin kahdella miljoonalla suomalaisella on astma tai allergia.

Aikaisemmin allergioita yritettiin sekä ehkäistä että hoitaa allergeeneja tarkkaan välttelemällä. Strategia osoittautui toimimattomaksi, koska allergiat kaikesta huolimatta jatkuvasti yleistyivät.

Nykyään tiedetään, että sietokyvyn kehittyminen edellyttää allergeenikontakteja. Esimerkiksi ruoka-allergioita ei voi ehkäistä mahdollisia allergisoivia ruokia välttelemällä.

– Äidin raskauden tai imetyksen aikaisella välttämisruokavaliolla ei voida ehkäistä lapsen allergiasairauksia. Tutkimukset päinvastoin osoittavat, että välttämisdieetit voivat olla jopa haitallisia eli lisätä lapsen allergiariskiä, Anna Pelkonen kertoo.

Lapsen ruokavaliota ei rajoiteta turhaan

Terveen lapsen omaakaan ruokavaliota ei tule tarpeettomasti rajoittaa. Äidinmaito on imeväisikäisen lapsen parasta ravintoa, ja täysimetystä suositellaan edelleen kuuden kuukauden ikään. Kiinteät lisäruuat voi tuoda lapsen ruokavalioon 4 – 6 kuukauden iässä neuvolan ohjeiden ja yksilöllisen tarpeen mukaan.

Pelkonen sanoo, että kiinteiden lisäruokien aloitusta ei kannata tarpeettomasti viivästyttää yli puolen vuoden iän. Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että kiinteiden lisäruokien viivästynyt aloitus voi lisätä astman ja allergian riskiä viiden vuoden iässä.

Vakavat allergiat hoidettava hyvin

Vaikka väestön sietokykyä allergeeneille vahvistetaan ja allergeenien turhaa välttämistä karsitaan, vakavat allergiat hoidetaan edelleen täsmällisesti, tähdentävät Kansallisen allergiaohjelman asiantuntijat.

– Terveydenhuollon voimavaroja suunnataan nimenomaan vakaviin allergioihin. Ne pyritään tunnistamaan ja hoitamaan ajoissa. Pitää muistaa, että Suomessakin kuolee vuosittain ihmisiä vakaviin allergisiin reaktioihin, Erkka Valovirta sanoo.

Lasten vakavista allergiareaktioista eli anafylaksioista lähes 70 prosenttia on ruoka-aineiden aiheuttamia. Vakavia reaktioita aiheuttavat yleisimmin maito, vehnä, kananmuna ja maapähkinä. Esimerkiksi maapähkinälle allerginen voi saada henkeä uhkaavan reaktion tuhannesosasta pähkinää.

Toimittaja: Viestintä Nutrimedia