Lapsen makumatka alkaa jo kohdussa

Pienen lapsen altistuminen uusille makukokemuksille alkaa jo kohdussa ennen syntymää, kun lapsiveteen kulkeutuu äidin syömän ruuan aromeja. Imeväisikäinen lapsi totuttelee makuihin osana äidinmaitoa, jonka haju ja maku vaihtelevat äidin ruokavalion mukaan.

Monet tutkimukset osoittavat, että lapsen on myöhemmin helpompi hyväksyä omaan ruokavalioonsa makuja, joille hän on altistunut jo raskaus- ja imetysaikana. Tämä voi edistää sekä terveellisten että terveyden kannalta haitallisempien ruokatottumusten kehittymistä.

Imetetty vauva mieltyy kasviksiin

Äskettäin raportoidussa, neljä eurooppalaista maata kattavassa tutkimuksessa havaittiin, että imetyksen kesto on yhteydessä lapsen ruokavalion laatuun 2 – 4 –vuoden iässä. Vähintään 3 – 6 kuukautta imetetyt lapset käyttivät leikki-iässä runsaammin kasviksia ja hedelmiä kuin lapset, joita ei imetetty lainkaan.

Tutkimuksen mukaan sillä ei sen sijaan ollut leikki-iän tottumusten kannalta merkitystä, missä iässä lapsi oli itse ensimmäisen kerran maistanut kasvista tai hedelmää kiinteänä lisäruokana.

Vahvimmat yhteydet imetyksen keston ja lapsuusiän kasvisten ja hedelmien käytön välillä havaittiin Ranskassa ja Britanniassa. Muut tutkimusmaat olivat Portugali ja Kreikka.

Britanniassa lasten ruokatottumuksia seurattiin 13-vuotiaaksi asti. Vielä tässä iässä kasvisten ja hedelmien käyttötottumusten yhteys varhaislapsuuden imetyksen kestoon oli havaittavissa.

Eurooppalaisessa tutkimuksessa oli vertailtavina kaikkiaan 10 000 lapsen imetys- ja ruuankäyttötiedot.

Vauva voi mieltyä myös ”roskaruokaan”

Australialaisen Adelaiden yliopiston tutkijat puolestaan arvelevat omien tutkimustensa perusteella, että äidin raskausaikana runsaasti käyttämä rasvainen ja energiatiheä ”roskaruoka” vaikuttaa syntyvän lapsen makutottumuksiin.

Runsaasti ”roskaruokaa” käyttäneiden äitien lapsilla voi olla jo varhain mieltymys samanlaisiin energiatiheisiin makuihin, joille he ovat jo kohdussa altistuneet. Tämä opittu mieltymys lisää lapsen ylipainoriskiä sekä lapsuudessa että myöhempinä vuosina, tutkijat uskovat.

Tuhat vuorokautta ohjelmoi terveyttä

Äidin raskaus- ja imetysajan ruokatottumuksilla on merkitystä paitsi lapsen makumieltymysten kehittymisen, myös lapsen terveyden ohjelmoitumisen kannalta. Jatkuvasti lisääntyvä tutkimusnäyttö nimittäin osoittaa, että erityisesti ensimmäisten tuhannen päivän ravitsemuksella on ratkaiseva rooli lapsen terveyden ohjelmoitumisessa.

Tärkeä ajanjakso alkaa jo hedelmöitymisen hetkellä ja jatkuu lapsen 2-vuotissyntymäpäivään saakka. Asiantuntijat uskovat, että tämän tuhannen päivän jakson aikana on mahdollista vaikuttaa monien kroonisten sairauksien sekä astman, allergioiden ja ylipainon riskiin.

Toimittaja: Viestintä Nutrimedia