D-vitamiinia saadaan nyt riittävästi

Vielä muutama vuosi sitten D-vitamiini oli suomalaisessa ruokavaliossa suuri huolenaihe.

Sekä miesten että naisten D-vitamiinin saanti oli suosituksiin nähden riittämätöntä. Nyt saanti on parantunut, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto 2012 –tutkimus.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suositteli keväällä 2010 nestemäisiin maitovalmisteisiin ja ravintorasvoihin lisättävän D-vitamiinin määrän kaksinkertaistamista. Uusimman Finravinnon tulokset osoittavat, että D-vitamiinitäydennyksestä on ollut hyötyä.

– Miehet saavat ruuasta keskimäärin riittävästi D-vitamiinia, mutta naiset eivät aivan saavuta uutta pohjoismaista suositusta. D-vitamiinivalmisteen käyttö kuitenkin korjaa tilanteen myös naisilla, kertoo erikoistutkija Susanna Raulio THL:stä.

Pohjoismaisessa ravitsemussuosituksessa työikäisten D-vitamiinin saantisuositus nousi aikaisemmasta 7,5 mikrogrammasta kymmeneen mikrogrammaan vuorokaudessa.

Naiset suosivat D-vitamiinivalmisteita

D-vitamiinivalmistetta käyttää työikäisistä miehistä 33 ja naisista 55 prosenttia. Ikääntyneistä miehistä D-vitamiinivalmisteen käyttäjiä on 37 ja naisista 60 prosenttia.

Ruokavaliossa D-vitamiinia saadaan eniten maitovalmisteista, kalaruuista ja ravintorasvoista. Kalan merkitys D-vitamiinin lähteenä korostuu vanhemmissa ikäryhmissä.

– Luomumaitoon ja –maitovalmisteisiin D-vitamiinia ei lisätä, Raulio muistuttaa.

Naisille lisää rautaa ja folaattia

Finravinto-tutkimus osoittaa, että työikäiset ja ikääntyneet saavat ruokavaliostaan muitakin vitamiineja ja kivennäisaineita pääosin riittävästi. Naisten kannattaa kiinnittää huomiota raudan ja folaatin saantiin. Nyt niitä on ruokavaliossa keskimäärin liian vähän.

Hyviä raudan lähteitä ovat liha, maksa, täysjyväviljavalmisteet ja palkokasvit. C-vitamiini parantaa ravinnon raudan imeytymistä. Folaattia puolestaan saadaan etenkin tuoreista kasviksista, täysjyväviljavalmisteista, palkokasveista ja maksasta.

Pehmeää rasvaa sopivasti, kovaa liikaa

Suomalaisten ruokatottumuksissa myönteistä kehitystä on se, että kasvisten ja kasviöljyjen käyttö on lisääntynyt. Kasviöljyjen lisääntynyt käyttö on tuonut ruokavalioon enemmän pehmeää rasvaa. Sitä saadaankin nyt keskimäärin sopivasti.

Voi, voipohjaiset rasvalevitteet, kerma ja juusto maistuvat suomalaisille entistä enemmän. Siksi kovaa, tyydyttynyttä rasvaa saadaan edelleen liikaa. Myös suolan saanti on lisääntynyt.

Täysjyväviljaa ja etenkin ruista käytetään aikaisempaa vähemmän. Muutos näkyy myös kuidun saannissa. Sitä on ruokavaliossa tällä hetkellä liian vähän. Sokeria sisältävät ruuat ja juomat sen sijaan maistuvat entiseen malliin.

Huomio rasvan ja hiilihydraattien laatuun

Äskettäin julkaistut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset linjaavat, että sekä hiilihydraattien että rasvan saannissa määrää tärkeämpää on niiden laatu.

Pääosa ruokavalion rasvoista saisi olla pehmeää rasvaa, jota saadaan erityisesti kasviöljyistä, kasvirasvalevitteistä ja kalasta sekä pähkinöistä ja siemenistä. Ruokavalion hiilihydraattilähteinä taas on hyvä suosia täysjyväviljaa sekä kasviksia, marjoja ja hedelmiä.

Toimittaja: Krista Korpela-Kosonen/Viestintä Nutrimedia